KIVA-team järjesti syksyllä 2002 ensimmäisen koiran hyvinvointikouluttajakurssin Suomessa. Kuuden viikonlopun kurssilla opiskeltiin mm. koiran ruokintaa, kotiterveydenhoitoa, hierontaa, erilaisia kuntoilumuotoja, lepoon, palautumiseen ja stressiin liittyviä asioita sekä virikkeistämistä, jota käytiin oppimassa mm. Korkeasaaressa. Kurssin hyväksytysti suorittaneet oppilaat valmistuivat koiran hyvinvointikouluttajiksi. Hyvinvointikouluttaja osaa tehdä koiralle hyvinvointikartoituksen ja laatia hyvinvointiohjelmia. Niiden avulla koiran elämää saadaan kohennettua – huomattavankin paljon.
Virikkeistämällä eroon ongelmista
Koiralla on valtava määrä luonnollisia tarpeita. Niiden tyydyttämistä kutsutaan virikkeistämiseksi. Hyvinvointikouluttajakurssin oppilaat kävivät Korkeasaaressa tutustumassa keinoihin, millä vankeudessa elävien villieläinten oloja on pyritty saamaan luonnonmukaisemmiksi ja eläinten elämä näin paremmaksi. Virikkeittä elävän villieläimen käytös muuttuu helposti stereotypiseksi. Se mm. ramppaa aitauksessaan. Myös koirilla esiintyy stereotypistä käyttäytymistä. Pakonomainen hännän tai varjojen jahtaus tai tassujen kaluaminen saattaa johtua jonkin luonnollisen tarpeen tyydyttämättä jättämisestä. Vaikka tilanne ei olisikaan edennyt stereotypisen käytöksen asteelle, tarpeiden tyydyttämättä jättäminen voi aiheuttaa muita ongelmia. Metsästystarve saattaa ilmetä mm. autojen tai polkupyörien takaa-ajamisena, pureskelun tarve taas kaluttuna pöydänjalkana. Ja vaikka mitään ongelmakäytöstä ei esiintyisikään, virikkeistämistä kannattaa silti harjoittaa kaikkien koirien kanssa. Luonnollisten tarpeiden tyydyttäminen parantaa jokaisen koiran elämää. Hyvinvointikurssilla opiskelijat saivat hyviä työkaluja koiran virikkeistämiseksi. Juuri virikkeistämisestä tuntuikin tulevan se osa-alue, jonka avulla kukin koiranomistaja voi saada lemmikkinsä voimaan paljon paremmin – pienilläkin konsteilla.
Kuntoilusta monipuolista
Hyvinvointikurssilla opittiin, mitä eroa on liikunnalla ja kuntoilulla. Suuri osa koirista harrastaa pelkkää liikuntaa, eli toisin sanoen käy lenkillä kolmisen kertaa päivässä, hihnassa omistajansa vierellä kulkien. Liikunta on tietenkin tärkeä osa koiran elämää. Silti pitäisi huolehtia myös kuntoilusta. Kuntoilun avulla koiran elimistö vahvistuu ja hapenottokyky lisääntyy. Kunnon kohentuessa koiran olo muuttuu pirteämmäksi ja iloisemmaksi – aivan niin kuin ihmisenkin. Kurssilla opiskeltiin, kuinka koiran kuntoa voidaan kohentaa mm. maastojuoksulla, vetoharjoituksilla, uinnilla ja kiipeilyllä. Erilaisia kotona suoritettavia lihaskuntoharjoituksia opeteltiin myös. Koiran punttisaliharjoittelu on samalla myös aktivointia, koska koira joutuu rasittamaan lihastensa lisäksi myös aivojaan uusia liikkeitä opetellessaan. Hyvinvointikouluttajakokelaat saivat laatia esimerkkikoirille erilaisia kunto-ohjelmia. Koiran kuntosuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon paitsi koiran ikä, kunto, terveydentila ja tavoitteet, myös omistajan tilanne. Koiralle ei voi määrätä pyöräilylenkkejä omistajansa kanssa, ellei omistaja kykene pyöräilemään. Kuntoilun tulee olla mielekästä sekä koiralle, että sen omistajalle. Jokainen varmasti tietää, kuinka hankalaa kunnon kohentamisen aloittaminen on. Mitä mielekkäämmin alku sujuu, sitä varmemmin harjoittelu jatkuu.
Ruokinnalla aikaan isoja muutoksia
Ruokinta on aivan oma taiteenlajinsa. Ruoka-aine ympyrän avulla opittiin, että jos ruoassa on liikaa sinkkiä, se aiheuttaa kuparin puutosta. Liika kupari taas aiheuttaa raudan puutteen. Ravinnepuutokset aiheuttavat koirassa erilaisia oireita, kuten hilsettä, hauraita kynsiä, stressiä, turkin elottomuutta ja useita muita ongelmia. Ruoan täytyy olla monipuolista ja herkullista, ja myös ruokinnassa on mahdollista ottaa huomioon koiran tarpeet ja luontainen tapa ruokailla. Luonnossa koira tutkii ruokaansa ja erottelee sitä. Myös kotikoiran ruokaan voi piilotella yllätyksiä, kuten hedelmänpaloja, ja näin saada aikaan ruokailusta koiralle mielenkiintoisemman tapahtuman. Käytiin läpi myös niksejä sekä ahmatille että ruokahaluttomalle koiralle, unohtamatta koiraa, jota ei tahdo saada juomaan. Ahmatin ruoasta ei tehdä palkintoa, kun taas ruokahaluttoman koiran täytyy tehdä töitä ruokansa eteen, jotta tämä kokisi sen mielenkiintoisempana. Huonosti juovan koiran vesi kannattaa tarjoilla keraamisesta tai lasisesta astiasta muovisen sijaan. Pekonilla voi voidella kupin sisäpintaa. Kesäisin jääpurilaisen järsintä antaa koiralle tarvittavaa nestettä. Pennun ruokinta on äärimmäisen tärkeää, koska pentuiässä tehtyjä ruokintavirheitä ei välttämättä saada koskaan korjattua. Tietyn ravintoaineen puutteet nuorella iällä saattavat aiheuttaa parantumattomia kehityshäiriöitä. Ruokinta on siis tärkeä osa koiran elämää, ja sellainen osa-alue, johon ei kannata suhtautua liian kevyesti.
Lepo ja stressi
Aivan kuten nykyajan ihmiset, myös nykyajan koirat stressaantuvat. Virikkeillä, oikeanlaisella ruokinnalla ja liikunnalla stressi alenee automaattisesti. Koira rentoutuu ja rauhoittuu. Turvallisuudentunne ja hyvä itsetunto alentavat stressiä. Hieronta auttaa myös. Hyvinvointikurssilla opittiin tavallisimpia hierontatekniikoita. Valmiita hierojia hyvinvointikurssilta ei valmistu, mutta helpot hierontaharjoitukset auttavat ymmärtämään koiran lihaksistoa ja rentouttavat tervettä koiraa. Kipeän koiran hierominen on syytä jättää ammattilaisille. Hyvinvointikurssilaiset oppivat myös, minkälaisessa lepopaikassa koiran on paras levätä ja palautua. Tätä voisi kutsua myös unen virikkeistämiseksi. Koira haluaa sekä päästä ryömimään piiloon, sekä kyetä tarkkailemaan ympäristöään. Sen vuoksi makuupaikka, joka tarjoaa nämä molemmat mahdollisuudet, on mitä parhain. Esim. pehmustettu, avonainen häkki, joka on peitetty matoilla antaa koiralle mahdollisuuden ryömiä omaan pieneen luolaansa, tai tarpeen tullen hypätä sen päälle tarkkailemaan maisemia. Myös koiran pihatarha suunniteltiin viimeistä piirtoa myöten. Oikeanlaisella ympäristöllä voi parantaa koiran elämää huomattavan paljon. Ja vaikkei omistaisikaan isoa pihaa, jossa koira pääsisi vapaasti temmeltämään, ei kannata heittää ympäristön virikkeistämisen pyyhettä kehään. Myös kerrostaloasunnosta voi saada koiralle paremman kodin pienillä konsteilla.
Suhde
Kaikki hyvinvoinnin osa-alueet nivoutuvat tavalla tai toisella kokonaisuudeksi. Liikunnan ja levon suhde vaikuttaa stressiin. Koira ei jaksa kuntoilla ilman sopivaa ruokintaa. Virikkeistämistä kannattaa harjoittaa läpi kaikkien koiran elämän osa-alueiden. A ja O koiran hyvinvoinnille on suhde sen omaan ihmiseen. Koira voi hyvin, jos se voi luottaa sekä itseensä että omistajaansa. Oikea suhde omistajaan luo koiralle turvallisuuden tunteen. Ajattelevainen omistaja ymmärtää täyttää koiransa hyvinvoinnin tarpeet, ja parantaa lemmikkinsä oloa. Itse ei tarvitse osata ja tietää kaikkea, koska tarjolla on paljon tietoa ja koira-ammattilaisia auttamassa. Kaikkien ei tarvitse olla ruokinnan eksperttejä tai hallita koiran kunnonkohotuksen niksejä. Riittää, että osaa hankkia tietoa ja käyttää sitä hyväkseen. Hyvinvointikartoituksessa tarkastellaan myös koiran ja sen oman ihmisen välistä suhdetta, ja pyritään antamaan sysäyksiä oikeaan suuntaan. Jokainen voi tehdä vielä jotakin oman koiransa hyvinvoinnin parantamiseksi.